Ja kuinkas sitten kävikään?

Perinteitä kunnioittaen ei sitten lähdetäkään suorinta reittiä... Alina aloitti perjantaina rajulla kuumeisella flunssalla ja oksentelulla, Joona seurasi eilen lauantaina perässä. Yksivuotiaan Alinan kanssa teimme sairaalareissun ambulanssilla, kun henki ei yöllä kulkenut mihinkään suuntaan kovan yskän vuoksi. Lisähappi ja lääke auttoivat asiaa ja pääsimme jo aamulla takaisin kotiin. Eipä lääkäri osannut sanoa mikä on taudin nimi, totesi vaan että jos on sikainfluenssaa, niin kylläpä sekin paranee niin kuin muutkin influenssat. Mutta raju tauti joka tapauksessa!

Saimme siirrettyä lentolippuja ilman lisäkustannuksia seuraavaan viikonloppuun eli lauantaille 22.8. Elleivät kaikki ole siihen mennessä kunnossa, siirrämme lentoa edelleen.

Kulunut viikko on ollut ihan hurjaa menoa ja kauhistuttaa ajatuskin, että huomisaamuna pitäisi olla jo ajelemassa kohti Helsinkiä. Saimme monta lisäpäivää rauhallista kotieloa ilman mitään tapaamisia tai lääkärireissuja, se hyvä puoli tässä kyllä on. Vaikkakaan lisäpäivät kuumeisten ja tukkoisten lasten kanssa eivät nyt ihan helpoimmasta päästä taida ollakaan... Mutta toivotaan, että taudit tästä pian lähtevät ja pääsemme Etiopiaan ennen kuin työlupamme umpeutuvat 24.8.